Yhteisötaiteen ja asukkaiden kohtaamisia Itä-Porin lähiössä

”Paras päivä ikinä! Täällä ei oo koskaan ollu näin paljon värejä ja ihmisiä!”

Kuvataiteilijat Anne Salmela ja Anna Turunen alkoivat yhdessä pohtia, miten taiteen avulla voisi lisätä kaupunkilaisten ja asuinalueen asukkaiden välistä vuorovaikutusta, ja tällä tavalla edistää asuinalueen yhteisöllisyyttä. Taiteilijat valitsivat kohteekseen Salmelan asuintalon Heikinlinnan, joka sijaitsee Porin ydinkeskustan tuntumassa, viidennessä kaupunginosassa. Salmela ja Turunen aloittivat yhteistyöhaluisten asukkaiden etsimisen kulkemalla ovelta ovelle. Aluksi asukkaat suhtautuivat yhteydenottoon hieman varauksellisesti, mutta usean kuukauden kestäneen yhteistyön myötä syntyi Valolinna-teos, joka toteutettiin Heikinlinnassa ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja toisen kerran vuonna 2013.

Valoteosten toteutusta edelsi pitkä taiteilijoiden ja asukkaiden yhteinen ideointi- ja suunnitteluprosessi. Suunnittelussa pyrittiin kokeellisiin toteutusmuotoihin, kuten naapureiden yhteisiin, keskenään vuoropuhelua käyviin valoteoksiin. Asuntojen ikkunat valaistiin sisäpuolelta värein ja ikkunoihin heijastettiin asukkaiden omia videoita tai valokuvia. Ikkunoita kuvittivat myös asukkaiden piirrokset ja viestit aina kerrostalon rappukäytäviä myöten.

Ystävänpäivän aattona vuonna 2014 valoteos toteutettiin erittäin laajana kokonaisuutena Itä-Porissa sijaitsevassa Sampolan lähiössä. Sampolan valoteokseen osallistui ennätysmäärä asukkaita, yhteensä 85 asukasta. Keskustasta oli kaupunkilaisille järjestetty ilmainen valobussikuljetus. Porilaiset saapuivat sankoin joukoin katsomaan valoteoksia ja ne herättivät kaupunkilaisissa suurta ihastusta.

Anne Salmelan ja Anna Turusen yhteisöllisten valoteosten tarkoituksena on tuoda taidetta julkiseen tilaan osaksi kaikkien kaupunkilaisten arkea. Yhteiseen kaupunkitilaan toteutettavat valoteokset muuttavat tutun ympäristön hetkellisesti värikylläiseksi ja taianomaiseksi tilaksi, kun talojen asukkaat jakavat valitsemansa valot, värit ja kuvat kaikkien kaupunkilaisten nähtäviksi. Teosten välityksellä asuinalue näyttää erilaiselta ja se avautuu aivan uudella tavalla asukkaiden silmien eteen. Teosten myötä syntyy uudenlaisia kohtaamisia ja kokemuksia, ja oman asuinalueen arvostus kasvaa.

Anne Salmelan ja Anna Turusen Valolinna-valoteos 14.02.2014 Vasamatie 2, Vellamontie 3 ja 5, Sampola, Pori. Kuvaaja: Anne Salmela

Anne Salmelan ja Anna Turusen Valolinna-valoteos 14.02.2014 Vasamatie 2, Vellamontie 3 ja 5, Sampola, Pori. Kuvaaja: Anne Salmela

”Olemme ryhmä, olemme kollektiivi” – T.E.H.D.A.S. ry

Porilaisen T.E.H.D.A.S. taiteilijakollektiivin tavoitteena on tarjota mahdollisimman monipuolisia taide-elämyksiä eri kulttuurialueiden välillä sekä tuoda taide lähelle kansaa. T.E.H.D.A.S. ryhtyi syksyllä 2011 kehittämään Porin vanhaa lyhytaaltoasemaa ja sitä ympäröivää puistoaluetta Koiviston ulkoilupuistoa alueelliseksi toimintakeskukseksi, veistospuistoksi, ulkoilualueeksi ja oppimisympäristöksi yhteistyössä Porin kulttuuriasiainkeskuksen ja Porin kaupungin puistotoimen kanssa. Lyhytaaltoasema- ja veistospuisto -hankkeilla pyritään liittämään Itä-Porin lähiö osaksi toiminnallista kaupunkia.

Vanha lyhytaaltoasema, Radioasemantie 1, Pori.

Vanha lyhytaaltoasema, Radioasemantie 1, Pori. ***

Vuodesta 2012 Lyhytaaltoaseman ja Koiviston ulkoilupuiston alueella on järjestetty monenlaisia kulttuuritapahtumia, työpajoja sekä kursseja. Veistospuistossa on työskennellyt useita maineikkaita kuvanveistäjiä mm. Baltian maista. Heinäkuussa 2012 järjestettiin kansainvälinen veistosymposium ja Puu kuin käärme – Puunveistoleiri. Lyhytaaltoasemalla on organisoitu mm. PERF-performanssitapahtumia, Millai Muute -tapahtumia, Elektronisen musiikin yhteisprojektia Plugi & T.E.H.D.A.S. sekä perheille suunnattuja tapahtumia yhdessä Porin lastenkulttuurikeskuksen – Satakunnan lastenkulttuuriverkoston kanssa.

*** Porin lyhytaaltoasema rakennettiin vuoden 1940 olympialaisia varten vuonna 1939. Toisen maailmansodan syttymisen takia kisoja ei kuitenkaan järjestetty. Asema vihittiin käyttöön vuonna 1948. Rakennus on arkkitehti Hugo Harmian suunnittelema ja se edustaa funktionalistista tyyliä. Lyhytaaltoasemalla on merkittävä sija Suomen sodanjälkeisessä historiassa, sillä sen vihkimistilaisuudessa puhui Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki ja vihkimisen suoritti presidentti J.K. Paasikivi. Vuonna 1987 radiotoiminta siirrettiin Preiviikiin Meri-Poriin.

Työpajat yhteisölähtöisen kulttuuripohjaisen kehittämisen menetelmänä

Turun yliopiston Maisemantutkimuksen koulutusohjelman Lähiön henki tutkimushankkeen aikana on yhteisöllisen kulttuuripohjaisen kehittämisen keskeiseksi työvälineeksi muodostunut yhteisötaide ja avoin työpajatyöskentely. Yhteistyötyöpajoissa saadun informaation pohjalta on järjestetty yhteisötaiteen menetelmiin pohjautuva työpajasarja, joka kohdennettiin ikääntyneille asukkaille.

Työpajasarjan tavoitteena on suunnitella lyhytaaltoaseman ja Koiviston ulkoilupuiston saavutettavuutta helpottavia, yksilöllisesti suunniteltuja puistonpenkkejä ja picnic aluetta. Työpajasarja koostuu neljästä osasta, jotka järjestetään vuoden 2015 aikana. Suunnittelutyö ja toteutus ovat tapahtuneet yhdessä asukkaiden, T.E.H.D.A.S. ry:n taiteilijoiden, Turun yliopiston opiskelijoiden, Porin kaupungin kulttuuritoimen, Porin perusturvan lähiötyöntekijän ja Porin kaupungin puistotoimen kanssa.

Työpajasarjan ensimmäisessä sessiossa perehdyttiin aiheeseen ja tehtiin alustavaa suunnittelua yhdessä opiskelijoiden ja T.E.H.D.A.S. ry:n kanssa. Toisessa sessiossa toteutettiin kaikille asukkaille avoin suunnittelutyöpaja Sampolan asukastuvalla, jossa ideoitiin penkkejä yhdessä asukkaiden, taiteilijoiden, ja opiskelijoiden kanssa.

Saavutettavan puistonpenkin ja picnic alueen suunnittelua Sampolan asukastuvalla. T.E.H.D.A.S. kollektiivin jäsen Antti Pedrozo, asukkaat Ritva Karola ja Anneli Muhonen. Kuvaaja: Pia Hovi-Assad

Saavutettavan puistonpenkin ja picnic alueen suunnittelua Sampolan asukastuvalla. T.E.H.D.A.S. kollektiivin jäsen Antti Pedrozo, asukkaat Ritva Karola ja Anneli Muhonen.
Kuvaaja: Pia Hovi-Assad

Asukastuvalla pidetyn työpajan jälkeen koostettiin esille tullut informaatio, jonka pohjalta luotiin penkkisuunnitelma. Kolmas sessio toteutui Puistotoimessa, jossa esiteltiin ideat kaupunginpuutarhurille ja suunnitteluhortonomeille sekä laadittiin toteutusaikataulu. Työpajasarjan viimeinen osa valmiiden puistonpenkkien maalaustyöpaja toteutuu elokuussa 2015.

Teksti:
Pia Hovi-Assad
projektitutkija
Lähiön henki hanke, Turun yliopiston Maisemantutkimuksen koulutusohjelma

Vastaa